Asiakastarinat

Paulig: Havainnointitutkimuksella kehittämiskohteet näkyviksi

Tarve johon käytitte Palkkataidon osaamista:

”Pauligin laadunvarmistuksen töiden uudelleen organisointiin. Laadunvarmistuksen prosessit oli suunniteltu tietynlaisille toimintamalleille, joista aika oli ajanut ohi. Tuotevalikoima on laajentunut voimakkaasti ja kuluttajien tarpeet samanaikaisesti. Pauligin tuotteilla pitää pystyä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin.”

 

Pirita Kaunisto, Quality Assurance Manager, Paulig Group.

Projektin toteutus:

Kehittämishanke toteutettiin vahvassa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Palkkataidon asiantuntijat keräsivät haastatteluiden ja havainnointitutkimuksen avulla tietoa mm. töiden kuormitus- ja vaaratekijöistä, työnvaiheista ja työnkulusta, työhön käytettävästä ajasta ja työtehtävistä, sekä työn organisointiin liittyvistä asioista kuten työskentely henkilöiden kesken tiimissä. Tutkimusten jälkeen tuloksia käsiteltiin ja ratkaisuehdotuksia kehittämiskohteisiin määriteltiin työntekijöistä ja esimiehistä koostuvassa kehittämisryhmässä.

Projektin hyödyt:

”Projektilla saatiin hyötyjä moniin yksittäisiin asioihin. Tutkimus toi esille kiireentuntua aiheuttavia tekijöitä ja mahdollisti töiden uudelleen organisoinnin. Vastuita muiden osastojen kesken on pystytty selkeyttämään, sekä päällekkäisen työn määrää on saatu vähennettyä, kun töitä on siirretty tehtäväksi oikeille tahoille. Tutkimus toi apuja työn yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja mahdollisti työtehtävien vakioinnin. Työn tekemisessä ei ole toteutettujen muutosten jälkeen kiireentuntua, joka on mahdollistanut hyvän virtauksen ja antanut työrauhan työntekijöille. Projektin pohjalta tehdyt muutokset ovat parantaneet myös työn hallinnan tunnetta ja yhdessä tekemisen luomat vaikutusmahdollisuudet ovat parantaneet henkilöstön työn mielekkyyttä. Esimiestyön näkökulmasta työskentely on myös rauhoittunut, koska yksittäiset työpäivää keskeyttävät kyselyt epäselvyyksistä työn tekemiseen liittyen ovat vähentyneet. Tutkimus paljasti kuinka ”sokeaksi” omalle toiminnalle voi tulla ja kuinka paljon toimintaan voi sisältyä ”sähläystä”, joka tulee näkyväksi vasta tutkimuksen avulla.”

a-factory: LEAN-valmennuksella vauhtia toiminnan kehittämiseen

Tarve johon käytitte Palkkataidon osaamista:

”Konsernin tuotannossa on yleisesti käytössä Lean toimintamalli. Oman tehtaamme toimintamalli on historiansa ajan perustunut resurssitehokkuuteen ja työntöohjaukseen. Tarve muuttaa tehdas nopeasti toimimaan Lean mallien mukaisesti hyvällä virtauksella, imuohjauksella ja vielä säilyttäen tehokkuutensa olikin haasteellinen tehtävä. Päätimme käydä ydinhenkilöstön kanssa Lean perusteet ja muutosmallin Palkkataidon Keijo Vesilahden kanssa läpi. Näin saimme hyvän alkusysäyksen tehtaan toimintamallin muutokseen työntöohjauksesta imuohjaukseen, ymmärryksen siisteyteen ja toiminnantehokkuuden kehittämiseen hukkaa poistamalla ja ergonomiaa kehittämällä.”

Valmennuksen toteutus:

Valmennus toteutettiin kahden kuukauden aikana kolmessa eri jaksossa. Valmennuksessa keskityttiin Leanin eri toimintamalleihin, joilla havainnoitiin mm. layoutin, henkilömäärän, eräkoon, varastoinnin, kanbanin käyttöönoton, tuotannon tasapainottamisen, tahtiajan, laadun jne. vaikutuksia toimintaan sekä virtaus- ja resurssitehokkuuteen. Kyseisiä asioita simuloitiin mm. ”Tehdas” pelin avulla.  Valmennuksessa keskityttiin myös työntutkimuksellisen osaamisen vahvistamiseen ja sen liittämiseen Lean parannusten toteutukseen. Valmennukseen sisältyivät välitehtävät, joiden tarkoituksena oli viedä opittuja asioita käytäntöön ja toteuttaa parannustoimenpiteitä omaan organisaatioon. Valmennuksessa toiminnan tehostumista tarkasteltiin sekä työn sujuvuuden ja tekemisen mielekkyyden kannalta mutta myös talouslukujen valossa.

Valmennuksen hyödyt:

”Henkilöstön vahva osallistuminen alusta asti muutokseen ja kehittämiseen toi positiivisen ilmapiirin, vähensi epäluuloja ja nopeutti muutosprosessin sisäänajoa ja toimintojen käyttöönottoa. Olemmekin saaneet useita kehityshankkeita hyvään vauhtiin koulutuksen jälkeen. Myös koulutuksessa käytetyt yhteisharjoitteet / pelit koettiin hyödyllisiksi ja niiden kautta oli helpompi nähdä muutostarve ero nykyiseen toimintamalliin. Keijon hyvä kokemus käytännön tekemisestä auttoi myös paljon toimintojen ymmärtämisessä ja henkilöstö arvosti paljon oikeita käytännön esimerkkejä muutoksien tekemisessä.”

Jukka Silvennoinen, toimitusjohtaja, a-factory oy.

Berner: Tuotantoon kilpailukykyä havainnointitutkimuksella

Tarve johon käytettiin Palkkataidon osaamista:

Monialainen perheyritys Berner on keskittänyt tuotannollisen toiminnan Heinäveden tehtaisiin, joissa valmistetaan lähinnä teknokemian tuotteita. Tuotannolle asetetut tavoitteet ja vaatimukset ovat muuttuneet nykyisessä kilpailutilanteessa entistä enemmän joustavuutta ja ketteryyttä vaativiksi.

Hankkeeseen ryhdyttiin siksi, että pystytään jatkossa varmistamaan tehtaiden kilpailukykyinen toiminta kehittämällä tuotannon ja kunnossapidon yhteistoimintaa, työtapoja ja ammattitaitoa.

Projektin toteutus:

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin havainnointitutkimukset kahdelle tuotantolinjalle. Havainnointitutkimusten aineisto käsiteltiin projektiryhmässä, ja lisäksi aineisto esiteltiin koko henkilöstölle. Aineiston perusteella määrittyivät kehityskohteet.

Systemaattisessa kehittämisessä käsiteltiin seuraavia osa-alueita: kunnossapidon rooli tuotannon tukena ja osana linjan käyntiä, työympäristön ja työn sujuvuus, siisteys, järjestys ja turvallisuus, linjojen ja koneiden asetteenteon ja käytön kehittäminen sekä yhteistoiminta, menetelmäkehitys toimintatapana, työn kuormittavuuden minimointi sekä työskentelyn häiriöttömyys, häiriöiden seuranta ja mittaaminen

 

Kehittämisen osa-alueita käsiteltiin projektikokouksissa. Oma henkilökunta vei kokouksissa sovitut asiat käytäntöön. Käytössä olleet tuotannon päiväkirjat ja tuotantolinjojen säätöarvotaulukot olivat perustietoa kehityshankkeelle. Häiriöihin liittyvät dokumentit ja niiden käyttötapa muokattiin hankkeen aikana. Työergonomian parantamisessa hyödynnettiin myös työterveyshuollon asiantuntijaa.

Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

Projektin hyödyt:

”Hanke paransi selvästi tuotantotehokkuutta. Hankkeen alkaessa keväällä 2016 toisella tuotantolinjalla valmistettavan tuotteen tuotantotehokkuus oli 94,8 prosenttia. Lokakuussa saavutettiin vastaavilla tuotteilla 107,3 prosentin tehokkuus. Hankkeen katsotaan parantaneen keskinäistä kommunikaatiota: asioista keskustellaan entistä avoimemmin ja laajemmin. Keskustelu on kehittänyt työilmapiiriä.”

Tehtaanjohtaja Jari Puustinen
Berner Oy

EFLA: YHTEISTYÖLLÄ VAUHTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

Tarve johon käytitte Palkkataidon osaamista:

Efla Oy:n tuotannossa on paljon käsin tehtäviä työvaiheita. Tuotantomäärien kasvaessa oli ensiarvoisen tärkeää kehittää toimintaa siten, että työskentely on sujuvaa ja että työ tehdään menetelmillä, jotka eivät tarpeettomasti kuormita työntekijöitä.

Tuotannon työntekijöillä oli tunnistettu jonkin verran tuki- ja liikuntaelin sairauksia ja eri työmenetelmillä tehtävät työt aiheuttivat suurta vaihtelua tuotteiden valmistusajoissa. Tuotannon työmenetelmät eivät tukeneet Lean ajattelua, hyvää virtausta ja pullonkaulaohjausta. 

Toteutus:

Hanke toteutettiin Työsuojelurahaston myöntämällä avustuksella. Hankkeessa hyödynnettiin Työsuojelurahaston rahoittamassa ”Sujuva työ” -hankkeessa (Hankenumero 115496 Tuotteistus: Sujuva työ – palkitsemista ja hyvinvointia) kehitettyjä kehittämis- ja henkilöstön osallistamistyökaluja.

Kehittäminen työpaikalla toteutettiin osallistamalla henkilöstöä ja henkilöstön edustajia. Kehittämistyötä tehtiin työntekijöiden ja työnantajan edustajien yhteisissä kehittämisryhmissä hyödyntäen eri kehittämismenetelmiä. Projektin läpiviennistä vastasi Palkkataito Oy:n asiantuntija.

Kokonaisuuden hyödyt:

Työmenetelmät olivat Efla Oy:ssä muotoutuneet aikojen saatossa hyvin kirjaviksi. Tämä aiheutti suurta vaihtelua valmistusmääriin eri henkilöiden välillä. Menetelmienkehitysprojekti teki myös työntekijöille näkyväksi työmenetelmän merkityksen työn kuormittavuuden, sekä työn tuottavuuden kannalta.

Työmenetelmien kehittäminen selkeytti työntekijöiden ja työnjohdon työtehtäviä, ennakointia sekä toiminnan suunnittelua. Kehittämistyön pohjalta henkilöstön kanssa laadittiin mm. työnopastusohjeita, sekä työohjeita. Työryhmissä yhteistyössä laaditut toimintaohjeet myös osaltaan auttoivat yhteisten käytäntöjen ja toimintatapojen muodostamisen ja jalkautuksen. Kehittämistyön tuloksena Lean ajattelutapa saatiin iskostumaan joka organisaatiotasolle. Yhteistyössä toteutettu kehittämistyö toi esiin virtaustehokkuutta estäviä tekijöitä, joka mahdollisti paremman virtauksen aikaansaamisen asioita yhdessä kehittämällä. Kehittämistyön tuloksena työvaiheiden tuottavuus kasvoi työvaiheesta riippuen n.10-45%.